Elämä on välillä kuin pimeä huone,jossa joutuu etsimään valonkatkaisijaa, tietämättä ollenkaan mistä sen löytää. Täysin pimeässä törmäilee ja kompastuu helposti, mutta pienikin valonkajastus auttaa hahmottamaan ympäristöä. Minusta on tuntunut usein siltä, että olen joutunut tekemään valintoja elämässäni näkemättä kunnolla, aivan kuin olisin pimeässä huoneessa ja vain hapuilisin ympärilleni. Silloin olen kaivannut valoa, tai edes etäistä valonkajastusta. Olen kaivannut viisautta. 

Tänään kaipaan taas viisautta. Kaipaan viisautta käyttää aikani oikein. Kaipaan viisautta, jotta osaisin tukea läheisiäni oikein. Kaipaan viisautta sanoa oikeita asioita, tai ainakin viisautta olla sanomatta mitään turhaa. Kaipaan myös viisautta kaikkiin kohtaamisiin ihmisten kanssa ja herkkyyttä tunnistaa mihin ihmissuhteisiin kannatta panostaa ja keneen luottaa. Kaipaan viisautta myös siihen, miten itseäni kohtelen. 

Raamatussa kehoitetaan Sananlaskujen kirjassa hankkimaan viisautta, jopa ostamaan sitä. Mutta mistä viisautta voi ostaa? Onko viisaus kaupan? Ja kuka sitä myy? Onko viisaus kallista? Uuden testamentin puolella sanotaan näin: "Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä. sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta." Jaak 1:5

Jumala siis antaa sitä auliisti kaikille!

Olenko pyytänyt viisautta? Entä  olenko lähtenyt toimimaan sen viisauden mukaan, joka minulla nyt jo on? Olenko pistänyt viisauteni käyttöön ja luottanut siihen, että Jumala kyllä korjaa kurssia tarvittaessa, jos kuljen rukoillen. Vai olenko odottanut vain passiivisena viisauden (ja valmiin toimintasuunnitelman) tipahtavan tilauksena postiluukusta? 

Ehkä olenkin turhaan odottanut "viisauslähetystä", enkä ole tajunnut, että minulla on jo Kristuksessa kaikki, mitä tarvitsen. Hänessä on kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettynä ja saan yhdessä hänen kanssaan kulkea ja löytää tieni halki elämän. Vaikkakin välillä pimeässä hapuillen.