Myöhään valvotun illan jälkeen oli raskasta herätä aikaiseen aamuun ja lähteä töihin, mutta selvisin ja nyt olen saanut nuokkua kotona koko iltapäivän. 

Tuntuu, että elämässäni pyörin jatkuvasti samojen teemojen ympärillä ja samat kysymykset seuraavat minua vuodesta toiseen. Eräs teema on yksinäisyys ja toisaalta ystävyyssuhteet. Ihmissuhteet ovatkin varmaan ikuisuuskysymyksiä. Itsensä kanssa voi ajan myötä oppia elämään ja tulemaan toimeen, mutta suhteessa toisiin ihmisiin ei koskaan voi olla ns. valmis, vaan ihmissuhteet - tai suhteettomuus- haastavat aina uudestaan.  

Toinen asia, kestoaihe, mihin aina uudestaan törmään on se, mikä evankeliumin ydinsisältö oikeastaan on? Miten voisin ymmärtää sen niin läpikotaisin, että osaisin kertoa siitä muillekin aidosti ja omakohtaisesti? Minusta tuntuu, etten  itsekään ymmärrä sitä kaikkea, mitä Jeesus on vuokseni tehnyt. Tiedän vain olevani Jumalan lapsi. Tavallaan se tieto riittääkin, mutta toisaalta ei riitä, koska en osaa selittää miten minusta tuli Jumalan lapsi. 

Olen kyllästynyt kristillisiin kliseisiin, fraaseihin, jotka eivät sanojalleen välttämättä tarkoita yhtään mitään.Tiedättekö tunteen, kun joku antaa viisaita neuvoja sinulle ja heittelee kliseitä asiasta, josta hänellä ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta. Voi, miten ärsyttävältä se tuntuukaan. 

Tarkoitan siis sitä, että en voi ladella fraaseja uskottavasti ja sanat, joita en ole itse koetellut eivät istu suuhuni. Sanojen täytyy ns. "lävistää sydämeni", ennen kuin voin tosissani puhua niistä. Siis kyllä minä varmaan osaisin selittää, että synti erottaa meidät Jumalasta ja Jeesus kuoli ristillä kantaen meidän syntimme ja nyt jokainen, joka uskoo häneen, pelastuu.

Silti minusta tuntuu kököltä selittää sitä jonkun muun sanoilla, tahtoisin löytää omat sanani ja oman tapani ilmaista, mitä Jeesus on minulle tehnyt.En kuitenkaan halua puhua omiani, vaan Jumalan totuutta. Toivon, että evankeliumin totuus voisi olla niin kirkkaana mielessäni, että se ei olisi jotain evankelioimiskurssilla opeteltuja fraaseja, vaan että ydinevankeliumi olisi järkevä kokonaisuus mielessäni, josta voisin sitten omin sanoin kertoa.

Minun on helppo kirjoittaa siitä, että me ihmiset olemme syntisiä ja vailla Jumalan kirkkautta...onhan se selvästi nähtävissä kun katsoo ympärilleen (tai vaikka peiliin). Mutta sitten se tärkein osuus, miksi Jeesus kuoli ja Jumala armahaa meitä, siitä on vaikeampi kirjoittaa.Ja jos en ymmärrä tätä evankeliumin kokonaisuutta itsekään omalla kohdallani, niin kuinka voin siitä kirjoittaa? Herra armahda!

Ohoh, meni jo melkein tunti. Time's up!