Kaksi viimeistä yötä mennyt myöhään valvoessa, tänään on pakko mennä aikaisemmin nukkumaan, sillä väsymys alkaa olla jo sietämätöntä. Tämä blogi alkaa jo kuulostaa joltakin väsymysraportilta, joten täysyy keksiä jotain muutakin kirjoitettavaa...

Jumala, miksi aina valun sinusta kauemmas? Miksi minusta tuntuu, etten osaa enää edes rukoilla? Miksi kaikki sanani hajoavat tuuleen? Olen niin tyhjä nyt, väsynyt ja puhki.

En jaksa juosta elämääni ilman sinua. Tarvitsen sinua jokaiseen hetkeen, jokaiseen sekuntiin, niihinkin, jotka vietän tässä tietokoneella. Anna viisauttasi minulle, että osaisin elää oikein ja tehdä oikeita valintoja. Johdata minua sinun tahtosi tietä ja ohjaa minut oikealle tielle, jos horjahdan. Ja anna rohkeus elää ja kulkea eteenpäin pelkäämättä horjahtavani tai epäonnistuvani. Anna rohkeus ottaa myös riskejä. 

Amen.